Kamarista ponnistanut

Starttaamme nettisivuillamme uuden blogisarjan, jossa senaattorimme sekä uupuneet jäsenet kertovat kokemuksiaan siitä, miten nuorkauppakamaritoiminta on auttanut heitä etenemään urallaan. Kuulemme mielenkiintoisia haastatteluita niin yritys- kuin kuntamaailmasta. 

Lomat on vietetty ja myös artikkelisarjamme ponnistaa uudelleen vauhtiin. Vihdoin irti pääsee Mervi. Mervi on Juvan kunnan kunnanjohtaja, kenen perheeseen kuuluvat kolme lasta, mies ja koira.

Kamariura

Milloin olet toiminut aktiivisesti nuorkauppakamarissa?

Aloitin kamariuran syksyllä 2000, jolloin minut houkuteltiin mukaan uuteen ProJob-projektiin. Pääsin heti vetämään hanketta, koska olin mm. ollut toteuttamassa Puutalo 1998 –näyttelyä Mikkelin Visulahdessa sekä silloisen Mikkelin ammattikorkeakoulun messut. Olin tuolloin 30-vuotias, töissä Mikkelin kaupungin palveluksessa palvellen Mikkelin seudun kuntien EU-hankeasiamiehenä. Hanke opetti yhteistyötä, tarjoisi loistavan paikan verkostoitumiseen sekä kumppanuuksien rakentamiseen. Onnistunut projekti innosti nousukiidossa olevaa kamaria järjestämään mm. aluekokouksen sekä hakemaan ja toteuttamaan kansallisen vaalikokouksen, jonka kokouspäällikkönä sain kunnian toimia. Mikkelin kamariin liittyi samaan aikaan kanssani uusia, aktiivisia toimijoita, ja kamaritoiminta saatiin elävöitettyä ja herätettyä uuteen kukoistukseen.

Kamariviroista toimin ainakin LIO-, DP-, PRES-, INT- rooleissa, eri projektien projektipäällikköinä, kansallisella tasolla EVP:nä sekä pääteeman projektipäällikkönä ja alueella mm. INT:nä.

Mervin kuvan on ottanut Kontrastia.
Milloin sait senaattorin arvonimen?

Lahden kansallisessa vaalikokouksessa 2008. Silloin oli kuntavaaliviikonvaihde, joten suhasin silloin kokouspaikka Lahden ja silloisen työnantajani Hirvensalmen kunnanviraston välillä, sillä olin kokouksesta vastaava EVP, mutta myös keskusvaalilautakunnan sihteeri, eli vastasin siitä, että Hirvensalmella vaalit sujuvat.

Senaattori on ansioitunut yli 40-vuotias entinen JC, kamarin, kansainvälisen ja kansallisen senaatin, kansallisen ja kansainvälisen järjestön ainaisjäsen. Kamarissa hänellä on samat oikeudet kuin jäsenellä – paitsi ei äänioikeutta eikä jäsenmaksuvelvoitetta kamarille. Senaattorin arvon myöntää hakemuksesta maailmanpresidentti (WP).

Työelämä

Mitä teit työksesi, kun liityit kamariin?

Toimin Mikkelin seudun EU-hankeasiamiehenä eli kerroin seudun kunnille ja muille toimijoille EU-rahoitusmahdollisuuksista, avustin rahoitushakemusten tekemisessä niin suoraan EU:lta kuin alueellisista ohjelmista.

Millaista työtä teet nyt? Entä tässä välissä kamariurasi aikana?

Toimin nyt Juvan kunnanjohtajana. Kamariura mahdollisti ja rohkaisi verkostoitumaan, hyppäämään uusiin haasteisiin, astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. EU-hankeasiamiehen tehtävät vaihtuivat aluekehittämiseen seudulla, josta siirryin Hirvensalmen kunnalle hallintojohtajaksi ja sieltä äitiysloman kautta Etelä-Savon maakuntaliittoon hallinto- ja kehittämisjohtajaksi. Juvalle siirryin maakuntaliitosta. Muualta alueelle tulleena kamariverkostot, siellä saadut opit ja kokemus ovat auttaneet uralla eteenpäin. Kun on hoitanut rootelinsa niin työssä kuin harrastuksissa kunnialla, on se poikinut uusia pestejä niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Kamarin vuosi yhtä virkaa –periaate on myös opettanut sietämään epämukavuutta, mutta myös sitä, että avoimella mielellä ja oikealla asenteella hyvien verkostojen tuella selviää lähes mistä vain.

Millaisia hetkiä tulee mieleesi työuraltasi, jolloin olet huomannut kamaritoiminnasta olleen hyötyä?

Kamariurani aikana ehdin hyödyntää niin kouluttaja- kuin johtamispolkua. Myös osallistumiset erilaisiin koulutuksiin osallistujana ovat kehittäneet niin itsensä  kuin  ihmistuntemusta. Kamaritoiminnassa pääsi heittäytymään ja kokeilemaan. Niistä on saanut rohkeutta esiintymiseen, rutiinia puheiden pitämiseen ja myös rekrytointitilanteisiin – on sitten itse tai toinen ollut rekrytoitavana. Viimeisimpään työhaastatteluuni huhtikuussa 2016 valmistauduin kuin nuorkauppakamarin vaalitenttiin ikään: opiskelin faktaa, kävin läpi tarpeellisia ajankohtaisia asioita, pohdin tarkkaan mitä itsestäni kertoisin ja miten. Kun pääsin ensimmäisen seulan eli hallituksen haastattelusta eteenpäin valtuuston valintakokoukseen, valmistin sinne puheen kuin ehdokaspuheeni aikanaan: selkeä alku ja loppu, asiat jäsenneltyinä kokonaisuuksina, tiukasti annetussa määräajassa. 

Tuskin ilman kamaria olisin vetänyt omaa räppiä kunnan pikkujouluissa perinteisten riimittelyjen sijaan – ja sama vielä uusintana valtuutettujen jouluaterialla.

Mikä on suurin hyöty, mitä koet nuorkauppakamaritoiminnan antaneen työurallesi?

Verkostot, ystävät, johtamis- ja esiintymistaito. Rohkeus ja uskallus.

Mikä on parasta nuorkauppakamaritoiminnassa? Mikä on se syy, jonka takia nuorkauppakamaritoimintaan kannattaa lähteä tutustumaan?

Kuten aikanaan Mikkelin nuorkauppakamarin slogan kuului: ”Paras paikka olla poissa kotoa, tai löytää koti.” Kyllä se pitää edelleen paikkaansa. Meidänkin pian 20-vuotiaat kaksoispojat pitävät kamarilaisia sukulaisinaan!

Stay tuned!

Ensi viikolla juttusarjamme jatkuu yksinyrittäjän haastattelulla. Vaikka töitä yksin yrittäen, on verkostot olleet isossa roolissa yrittäjän uralla.

Aikaisemmat artikkelit