Tässä se nyt on. Mikkelin Nuorkauppakamarin ensimmäinen blogipostaus.
Tätä kirjoittaessani on sunnuntaiaamu ja olen aamuyöllä kotiutunut Mikkelin Nuorkauppakamarin kauden päätöksestä. Vaikka yöunet jäivät vähäisiksi ja väsymys painaa, on päällimmäisenä tunteena mielessä kuitenkin kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että viime vuoden tammikuussa rohkaistuin ja otin selvää mitä tässä nuorkauppakamaritouhussa oikein on kyse.
Myönnän miettineeni pääni puhki mitä haluan ensimmäisessä blogipostauksessa kirjoittaa. Myönnän myös googlanneeni muun muassa hakusanoilla ”erinomaisen blogin salaisuus” sekä luonnollisesti myös ”pahimmat blogimokat”. Googlailuni toivat osumien lisäksi myös mukanaan aivan uusia epävarmuuksia. En ole koskaan kirjoittanut blogia enkä myöskään miellä itseäni hyvänä kirjoittajana. Mitä jos kukaan ei luekaan tätä blogia? Mitä jos tällä kertaa epämukavuusalueellani ei tapahdukaan oppimista tai kasvua kuten yleensä?
Omien kykyjeni epäilemisen sijaan päätin kuitenkin kuunnella sitä viestiä mitä sain lauantaina kuulla monen suusta kauden päätöksessä: kukaan ei ole nuorkauppakamarissa yksin. Vaikka tittelini onkin ensi vuonna LIO eli suomennettuna viestintäpäällikkö, ei se tarkoita, että olisin yksin vastuussa viestinnästä tai tiedottamisesta. Joukossa on voimaa, kuten joku viisas on joskus sanonut ja tässäkin asiassa se pitää varsin hyvin paikkansa.
Ensi vuonna aion siis yhdessä viestintätiimini ja ihanien & lahjakkaiden ”vierailevien” kirjoittajien kanssa valaista hiukan jäsenillemme, jäseniksi haluaville ja toiminnasta kiinnostuneille mitä kaikkea me täällä Mikkelin Nuorkauppakamarissa puuhataan.
Hypätkää siis kyytiin rakkaat jiiceeläiset ja te Mikkelin Nuorkauppakamarin toiminnasta kiinnostuneet uteliaat sielut – vuosi 2020 on pian täällä ja siitä tulee upea vuosi!